Oodi Tempurille!

Ja tarkemmin Tempurin Symphonylle.

Olen taistellut välillä niskakipujeni kanssa, jotka ovat johtaneet pään kivistykseen. Päätin talvella (juu, talvella), että hankin tyynyn. vaikka se maksais maltaita. Tosin meinasin palkita itseni työstä (kesällä takana 10 kk sitä aikaa, kun olen käynyt töissä 70 km päässä (sivu km-määrä.)

Kohtasin kuitenkin Hobby Hallin hobbalot ja Tempurin tyynyn, sen Symphonyn. Tämä siksi, kun nukun kyljelläni ja selälläni, joskus jopa mahallani. Tilasin M-koon, kun ajattelin, että on lihoamisvaraa :D Hyvä asenne! Ei vaan, vaatteet ovat kokoa 36-38, osa M kokoa, niin ajattelin, ettei nyt ainakaan liian pieni ole.

Symphony on Hobby Hallin kuvauksen mukaan (edellisin linkki):

Pehmeästä TEMPUR Super Soft -materiaalista valmistettu Tempur Symphony -tyyny sopii ainutlaatuisen kaksipuolisen muotoilunsa ansiosta sekä selkä- että kylkinukkujalle. Tyynyn kaareva puoli antaa lisätukea päälle ja niskalle selkäasennossa. Kylkinukkujalle sopii puolestaan tyynyn perinteisemmin muotoiltu puoli. 

Olen sillä nyt viikon ajan nukkunut kuin pieni vauva. Enää en ole heräillyt öisin, en edes ennen poikakaverin kellonsoitto (miettikää, oma kello soittaa 6.20, herran 6.10 ja olen herännyt itekseni ennen tätä!!)

Niskat eivät ole olleet nyt kipeät, eikä siis pääkään. En ole aina kääntänyt tyynyä, enkä siis yölläkään käännä tyynyä automaattisesti, mutta toimii se silti.

On ihan sama, onko tämä tyynyn ansiota vai lumevaikutusta (rahaa meni), mutta on se tämän arvoista!

Mikä ihanuus nukkua yöt hyvin ja oikein odottaa, että saa painaa pään tyynyyn.

Kuulumisia maaliskuun lopussa

Liikunta:

Viime viikko meni vähän penkin alle, kun oli hassu nuha, josta täälläkin valitin. Se meni sit, ehkä silläkin oli sijaa, kun annoin itseni olla rauhassa (saatoin oppia jotain syksyn kuuden viikon yskästä, joka päättyi poskiontelotulehdukseen...) No ei tullut juostua lainkaan, kuten edelliset 3 vk meni juoksuohjelman mukaan. Maanantaina, siis tämän viikon, otin itseäni niskasta kiinni ja menin juokseen. 4 km. Aah. Mutta ei tuntunut eilen tiistaina missään! Kai se meinaa vaan pidempää lenkkiä ;)

Viime viikolla en kuulannutkaan, eilen jopa 7 min, kunnes hra tuli sisälle. En vaan pysty kuulaan, jos joku kattoo, vaikkei välttämättä edes katto.. Pelkkä ajatuskin jo! HYI! :D Mutta tänään sain kuulata ihanat 31 minuuttia! Tosin mun kasi tuntuu kevyeltä. Ja ihailin ns. lihaksia=käsivarsia peilistä :P

Ruoka:

No en ole vaa'alla käynyt, kun se masentaa liikaa. Mut viikonloppuna sain 36 housut jalkaan, eikä kinnannu. Silti pötsi on mitä on. 

Suklaata ei tee ees mieli! Miettikää! Enkä edes tie, paljonko on aikaa pääsiäiseen! Töissäki on suklaakeksejä ym. ja mä passaan. Mikä mielentila!

Salmiakki ja laku on nyt ollut the thing, mutta sekin hallitusti. Jos syö liikaa, tulee kökkö olo. Joten sekin balanssissa. 

Muu: 

Oon nyt sivutoiminen yrittäjä, kesän jälkeen peukut pystys kokoaikainen. Paikallislehdes puolen sivun= A4 juttu :D 

JÄNNÄÄ!

Niisk puolittain ja avautumista

Eilen sain hyyyvin pitkästä aikaa seuraa lenkille (hraseuraa), vaikka "maisemat vaihtuu liian hitaasti." Itte tahto mukaan :P Jotenkin lenkit on hauskempi seurassa, tuli reenattua vatsalihaksia reippaasti, mukavana lisänä oli toki myös ihan rehellinen keskustelu, siihen kun tuntuu jäävän vähän aikaa normipäivinä :)

Mentiin kuus kilsaa ja venyttelin illalla.

Yöllä nukuin toinen sierain tukos, tänään aamupäivän palelin töis, olin villasukat jalas ja kynsikkäät käsis (oikeesti, oon sellanen kylmä käsi (sos. ja terv. alan pääsyvaatimus on kuulemma se;)), mut ne lämmittää sormet no-pe-as-ti. Päivällä ei paleltanut, mutta tuiskussa ajaessa silmiä kirveli, ajoin todellakin arskat silmis. Lumipyryssä.

Komeen näköstä.

Vähän oli toistaitoinen olo, sellanen nuutunut päivällä, mutta ääni oli/on oma, kurkku ok. Ei oo enää paleltanutkaan.

Mutta en kuulannut, mieli teki, mutta järki voitti. Pitää pysyä terveenä, perjantaina on niin ohjelmaa, lehtijutusta lähtien, ettei sovi sairastua. Venyttelin kuitenkin, oikea pakara on vähän juntturassa.

Tein makaronilaatikkoo, söin sitä salaatin ja piimän kera, ei paljoa maistunut. Muuten olen juonut vihreetä teetä ja finrexiniä, söin omenan ja viilin.

Edelleen toinen sierain on tukos, hyvin jännä olo, kun sitä pitää niistää, mutta ei kunnolla aukee millään. Suihkekaan ei ole mukanani täällä.

Ehkä tämä tästä.

Mikä on, kun ei taidot riitä?

Paino pysyy samassa (toki iloitsen, kun ei nouse.)

Turvotus/löllötys säilyy samallaan (en iloitse.)

Tarkkailen syömistä, sataprosenttisen tiukka en ole, kun ei tää nyt maata ja elämää kaada.

Liikun vähintään viis tuntia viikos, aerobisesta lihaskuntoon.

Oon ihan varma, että juoksu on ratkaisu tähän.

Joten läksin tänään, vaikka olis pitänyt mennä juoksukoulun ohjelmaa edelleen (kolmas viikko menossa, ens vk vika.) Mutta ei, seiskan jälkeen läksin kuutamoon hölkälle, 3,3 km 29 minuutissa. Nyt suunnittelen venyttelyä ennen nukkumista.

Keskivartalo on the löllötys siis, vinkkejä siihen saa heittää!

www.blogilista.fi/

Hehkutus!

Lyhyesti hehkutan teille iloni ja intoni.

Pyöräilin tänään ekan kerran tänä vuonna! Aluks tuntu kroppa, alavartalo siis, kankeelta, mutta iloks sekin muuttu. Oli äärettömän hienoa, viimeks ulkona olenkin pyöräillyt marraskuun alussa.

Nyt venyttelyt, huomenna on lepopv, kun töiden päälle on retki Tuuriin.

Naisten päivän ja paaston yhteen sopiminen?

Sain tuossa herralta naistenpvlahjan. En muista, olenko saanu männä vuosina (kahtena edellisenä), joten yllätys oli kiva.

SUKLAATA!

Ja oon suklaapaastos. Pääsiäiseen. Eli yli kuukausi.

Pidän kuitenkin paastoni ;)

Ps. Äitini ei pitänyt, tiistaina alko, niin keskiviikkona oli ottanut suklaata rankan päivän jälkeen! Ja mä sentään jo tiistaina sylkäsin suklaan pois, kun muistin paaston (maku ei ollut Fazerin sinisen veroista...)

Paasto ja suklaa

Laskiaisesta alkaa paasto. Eri uskontokunnilla se on erilainen.

"Monille kristityille paastonaika merkitseekin elämäntapojen yksinkertaistamista. Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä." Lähde

 
En ole vakaumuksellinen kristitty, mutta elämäntapojen yksinkertaistaminen kiinnostaa.

Heitin äidilleni, josko paastoamme suklaasta? Se lupas heti.

Eli tiedossa suklaavapaata (huom. vapaata!) aikaa.

Kerrottakoon, että pääsiäisenä aion nauttia olikohan-ne-nyt virvon varvon patukoita. Ja ne suklaalla päällystetyt toffeet!

:D

Oikeasti tän pitäis olla helppoa, olen ollut suklaatta pari vuottakin teininä.

Kuka lähtee paastoamaan mukaan?

Laskiaissunnuntain liikunnat

Ei huvittanut lähteä harmaaseen keliin käveleen, joten hyppäsin kuntopyörän selkään, ajatuksissa venyttely illalla. Viimeksi venyttelin tiistaina. No, tilanne muuttui. Luistimille.

En edes muista, koska viimeksi olen luistellut, opiskeluaikana koulukaverin kanssa 2010? Lunta oli hirweesti, kolasimme sitä, jotta saimme lammella mennä.

No tänään suuntana oli järvi, jossa oli suht hyvä jää. Tieto lätäkön mataluudesta autto meneen lunnon jäälle, ite hieman kammoksun niitä.

Luistimet tuntu aluksi oudoilta, mutta sitten kai jalat turtuivat :P Mentiin saaren ympäri, käytiin yhdes niemes ja vielä lopuksi toisella puolella järveä. Kun oltiin sinne päästy, tuumin, että tonneko pitää palata? Rantaan päästiin, ja TUNTI oltiin jäällä. Jalat olivat välillä sääristä, lopulta reisistä/pakaroista kipeät (jännää, missä huomenna tuntuu...) Oli kiva saada kuomat jalkaan!!

Mutta siis, näin meni laskiainen, kun ei lunta pulkkamäkeen tai hiihtämään ollut. Niitä mä ennemmin kyllä olisin tehnyt, ne on kivempia lajeja kuin luistelu, mutta näillä mennään, sään armoilla.

Ja oli se kiva todeta, että pysyy pystyssä!

Kohta meen venytteleen, jotta saan lihaksia vielä kiiteltyä.

Vilma ja uudet tuulet

Mua on alkanut nyt hirveesti pyöräilyttää. Asiassa on vain se ongelma, kun pyörä, jonka hankin tädin mieheltä muistoksi tädistäni, on kadonnut kuin tuhka tuuleen syntymäkodistani. Naveton tiloista. Tämä tapahtu marraskuussa, koska 3.11.13 pyöräilin viimeksi ja kolme viikkoa siitä pyörä tuli noin vain mieleen. Menin sitä katsomaan.. No niinno... Olisin katsonut, jos olisin sen nähnyt. Pyörä oli Tunturi Daami, vaihteeton. Se oli niin kevyt polkea, että viime vuonna keräämäni reilut 1000 kilsaa Kilometrikisaan menivät nopeasti (suurin osa Daamillani.) Lisäksi pyörä oli sininen, tällasella sinisestä pitävälle the One. Pyörästä ei ole havaintoa kellään eikä missään.

Olen sellaista yrittänyt katsella netistä, mutta eipä näy. Tietenkään.

Tällä viikolla tuli Hobby Hallin kuvasto, jossa on pyöriä myynnissä ja Suomi-pyörä Vilma kiinnostaa. Koska edesmennyt sisäkissa oli Vilma (viisas ja hauska tapaus), tuntuu pyörä viisaalta valinnalta. Pyörässä toki on vaihteet, mieluummin menisin ilman.

Kuva ja teksti täältä

Vilma on kevytkulkuinen pyörä, joka kolmivaihteisena ja rungon mittasuhteiltaan erittäin mukavana sopii pitempienkin matkojen taittamiseen. Shimano Nexus -vaihdetta on helppo käyttää myös kaupungin vilskeessä, saat sopivan vaihteen aina heti päälle pienellä ranneliikkeellä. Jalkajarrun lisäksi Vilmassa on tehokas V-mallinen etujarru sekä kiinteä lukko.

SUOMI-PYÖRÄ VILMA 28”:
• Hi-Ten-teräsrunko; korkeus 49 cm
• Kenda-CTB-renkaat 700 x 42C
• Alumiinivanteet (ontelovanne)
• Kasettikeskiö
• Pro Wheel -kampisarja
• Shimano Nexus 3 -takanapa, jalkajarru
• Alumiininen Logan-etujarru
• Teräksinen tavarateline
• Teräslokasuojat
• Seisontatuki
• Kiinteä lukko
• Toimitetaan etupyörä, ohjaustanko ja -kannatin sekä satula irrotettuina, polkimet kampien sisäpuolelle kiinnitettyinä. Mukana kokoamisohjeet ja -tarvikkeet
• Rungolla 5 vuoden takuu, muilla osilla vuoden takuu (ei koske renkaita).

Saattaa olla, että tämän tilaan, nimi tuntuu ihan enteeltä!

Ja tätä pidänkin kiinni niin monella lukolla kuin pyörään vain saa kiinni.